maanantai 15. elokuuta 2016

Oravanpyörä

Josta paljon puhutaan ja halutaan päästä pois siitä, mikä se on?

Oravanpyörä on kielikuva eli metafora, hyvin piilotettu yhteiskunnan osaksi, moottoriksi, jota se voi ollakin valtaapitävien näkökulmasta.

Miten siitä on mahdollista päästä pois jos näin ajatellaan? Ei siitä pääse kuin metsään muuttamalla, joka on Suomen talven vuoksi hyvin haastavaa, joskaan ei mahdotonta rikkaan kesäisen luontomme turvin.

Oravanpyörä on meissä itsessä, se on arki rutiini. Laskujen maksu, päivähoitopaikka ja sen tuomat velvoitteet, bonuskortit, jotka lasketaan meidän ”eduksi”. Paskat, niillä pidetään meidät visusti oravanpyörässä. Oravanpyörä on byrokratian alkuratas ja voima.

Byrokratiaa keventämällä, keventäisimme oravanpyörän pyörittämis tarvetta ja kansalaisvelvoitteita. Voisimme jättää alkuun keventämättä ja pitää huolta toimettomiksi jääneistä yksilöistä, kunnes he löytäisivät tiensä kevennettyyn oravanpyörään.

Oravanpyörä on sitä, ettei ole aikaa ajatella omaa elämää ja sen parantamista.
Niin meidät on aivopesty, että sitten kun olisi aikaa ja työt on tehty, niin tulee tylsää ja pitää keksiä jotain tekemistä, kalenteri pidetään buukattuna ja niin oravanpyörä saa kierroksia mittariinsa.

Suomalaiset on saatu luulemaan itsensä onnellisiksi ja siten kykenemättömiksi edes kuvittelemaan, että elämä voisi olla parempaa. Kyselyissä saadut tulokset osoittavat Suomalaisten tosiaan olevan oravanpyörässä jumissa. Siitä on tullut Jumala, jonka palvomista luetaan ”kierroslukumittarista”. On moraalisesti oikein ihannoida ”kierroslukua”. Kuten pääministerimmekin urheasti kansalle osoitti, vaikka oma poika kuolee, on ihailtavaa jaksaa pyörittää.

Mitä olisi yhteiskunta ilman oravanpyörää? Olisiko se anarkia? Voisi ollakin ja siksi meidän pitää muistaa sitä pyörittää, niin ettei se pysähdy, koska silloin alkavat henkilökohtaiset ongelmat vyöryä päälle, eikä yhteiskunta jonka jäseniä olemme, toimisi jos kaikki ajattelisivat vain omia asioitaan koko ajan. Tämä olisi vastakohta omien etujen tavoittelulle eli korruptiolle, joka ajaisi omia etujamme pitkällä aikavälillä, eikä lyhyellä, kuten monet päättäjämme ovat ilmeisesti omaksuneet.

Oravanpyörään voi juosta sille vauhtia lisää kun vauhti on hyytymässä, mutta jos olet laakeroinut pyöräsi ja rasvannut laakerit oikein hyvin, niin ei sinun tarvitse paljon aikaasi siellä viettää.

Maailma ei ole tässäkään asiassa mustavalkoinen, kun sen oikein oivaltaa.

Oravanpyörää kohtuudella, kuten kaikkea muutakin;)



-reissu-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti